.jpg)
Referenssi
Tänä kesänä Suomenlinnan Levyhallissa on nähtävillä John Nurmisen Säätiön tuottama Tuntematon Itämeri -näyttely, joka tarkastelee moniäänisesti Itämerta ja sen merkitystä. Saimme olla mukana toteuttamassa näyttelyä yhteistyössä, jonka lopputuloksena syntyi uudenlainen, vaikuttava taide-elämys.
Novela on ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa useita taideteoshankkeita Espoon modernin taiteen museoon EMMAan, jonka intendentti Henna Paunu oli tärkeässä kuraattorin roolissa myös Tuntematon Itämeri -näyttelyn kokoamisessa. Suomen kansallisteatterin lavastaja Kati Lukka toimi Tuntematon Itämeri -näyttelyn tilasuunnittelijana ja kokonaisilmeen luojana yhteistyössä niin kuraattorin, tuottajan kuin muidenkin osapuolten kanssa. Säätiön kulttuurituottaja Elina Tuomarila johti näyttelytuotantoa.
Tuntematon Itämeri on John Nurmisen Säätiön taidelähtöinen Itämeren pelastusoperaatio, joka kokoaa yhteisnäyttelyyn Itämerta omassa taiteessaan tutkineiden taiteilijoiden töitä. Esillä ovat Jan Eeralan, Kaisu Koiviston, Anna Nykyrin, Meeri Koutaniemen, Renja Leinon, Arja Renellin ja Raimo Sundelinin työt, joista muodostuu Suomenlinnan Levyhalliin moniääninen Itämerestä kertova aistikokonaisuus.
– Olemme tehneet EMMAan useita taideteoshankkeita yhdessä Novelan kanssa ja hyödyntäneet heidän osaamistaan. Palvelu on aina ollut hyvää ja asiantuntevaa. Näyttelytilana Levyhalli on vanha ja autenttinen, joten olosuhteiden vuoksi piti valita toteutustapoja, jotka ovat järkevän hintaisia ja kestävät tässä ympäristössä, kertoo Henna Paunu.
– Materiaalivalinnoilla teoksiin saadaan kestävyyttä, jota olosuhteet vaativat. Jos joku teos syystä tai toisesta tuhoutuisi, sen toisintaminen ja korvaaminen olisi helpompaa kuin konservointi tai jatkuva valvonta, joten materiaalivalinnat tuovat myös kustannussäästöjä, jatkaa Paunu.
Usein ajatellaan, että taiteen esityspaikka on museoissa. EMMAssa on haluttu jo pitkään tukea taiteen saavutettavuutta, ja siksi on pyritty etsimään uudenlaisia julkisen taiteen toteutustapoja ja vaihtoehtoja esimerkiksi muraaleille. Tuntematon Itämeri -näyttely asetti tekijöille tilan lisäksi muita vaatimuksia: säätiön missio edellytti, että materiaalien piti olla myös ekologisesti mahdollisimman kestäviä.
– Etsimme uusia toteutus- ja painotapoja sekä kierrätysmateriaaleja. Näyttelyn infotekstit on tehty isoille kierrätyspahviplansseille ja samaa materiaalia on hyödynnetty myös muun muassa Raimo Sundelinin Nouseva maa -teossarjassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun John Nurmisen Säätiö tekee Itämeren pelastustyötä ja sitä tukevaa varainhankintaa tunnetuksi taiteen keinoin. Niinpä teoksilla halutaan vedota vahvasti ihmisten kokemuksiin ja tekemiseen taiteen keinoin, avaa Henna Paunu.
Yhteistyö Novelan ja taiteilijoiden välillä toimi hyvin. Aluksi neuvoteltiin taiteilijoiden kanssa erilaisista vaihtoehdoista, sen jälkeen seurattiin laatua ja työn sujuvuutta ja varmistettiin, että kaikki toimii. Kokonaisuutena projekti oli hieno, sillä taidekuvassa on aina oma hehkunsa.
– Taiteilijat ovat vaativia ja tarkkoja asiakkaita, mutta Novelalla oli aikaa perehtyä heidän tarpeisiinsa. Myös taiteilijat olivat uuden äärellä, kun he pääsivät kokeilemaan uusia materiaaleja. Tärkeää tässä oli erityisesti se, että materiaalit on kehitetty kestämään ulkotiloja ja erilaisia sääolosuhteita. Taiteilijalle on aina innostavaa, että teos tulee esille julkisessa tilassa muuallakin kuin museossa. Tärkeintä kuitenkin on, että materiaalivalinnoilla saavutetaan jotain erityistä, painottaa Henna Paunu.
– Meeri Koutaniemen Me itämeriläiset -teoksissa on kuvattu Itämeren rannoilla asuvia ihmisiä, jotka on yhdistetty ympäristöönsä kahden päällekkäisen kuvan avulla. Osassa teoksista on hyödynnetty polykarbonaattilevyjä, jotka on valaistu ja ripustettu kattoon. Materiaali on läpinäkyvää, joten teoksia voidaan tarkastella eri suunnista. Osa teoksista taas on sijoitettu veteen, ja ne on printattu alumiinille, kertoo Paunu ja jatkaa:
– Raimo Sundelinin maisematyöt on ripustettu ympyrän muotoon. Nouseva maa -sarja kuvaa rannikkoa, ja työt on printattu kierrätyspahville. Pyöreän ripustuksen idea on näyttelyssä hyvin keskeinen asia ja yksittäisten teosten muotoilu kaarevaksi syntyi melkein vahingossa, kun testikuvaa piti taivuttaa kuljetuksen vuoksi. Näin saatiin aikaan jotain ihan uutta.
John Nurmisen säätiön kulttuurituottaja Elina Tuomarila on innoissaan uudesta tavasta tuoda Itämerta tutuksi suurelle yleisölle.
– Näyttelyn tarkoitus on kertoa yleisölle Itämerestä, jota emme itse asiassa vielä kovin hyvin tunne. Itämeri ja sen saaristo on lumoava tutkimus- ja seikkailukohde sekä arjen ympäristö ihmiselle. Itämeri on moniääninen kokonaisuus, jossa luonto ja ihminen kohtaavat. Itämeri kärsii rehevöitymisestä, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämereen tutkitaan parhaillaan. Halusimme näyttelyllä tuoda esille sen moninaisuutta, vahvuutta ja haavoittuvaisuutta. Iloksemme löysimme taiteilijat, jotka edustavat eri sukupolvia ja eri näkökulmia Itämereen, mikä on uskoaksemme näyttelyn rikkaus, Tuomarila kertoo.
Näyttelyn tarkoitus on herätellä kaikenlaisia ihmisiä Itämeren pelastustyöhön
– Itämeri tarvitsee meidän jokaisen toimia ja arjen valintoja voidakseen hyvin. Halusimme näyttelyllä tavoittaa Itämerta jo tuntevan yleisön ja heitä, joille Itämeri on vieras ja kaukainen. Näyttelyn tavoitteena on haastaa yleisö katsomaan, tutkimaan ja ymmärtämään Itämerta uusista näkökulmista. Näyttelyn tärkein sanoma on, että Itämerellä on toivoa, kun toimimme yhdessä, päämäärätietoisesti ja tutkimustietoon tukeutuen.
Yhteistyö Novelan kanssa saa Tuomarilalta kiitosta.
– Koko näyttelyä ja sen tuotantoprosessia leimaa vahva yhteistyön tahtotila. Oli Henna Paunulta hieno idea saattaa meidät yhteen Novelan kanssa. Yhteistyö on toiminut alusta lähtien erinomaisen hyvin, olipa kyse innovatiivisista näyttelyplansseista tai taiteilijoiden teoksista. Oikeastaan kaikki, haastavimmatkin toiveemme toteutuivat. Minulla ei ollut mahdollisuutta olla läsnä kuraattorin, taiteilijoiden ja Novelan välisissä kohtaamisissa paikan päällä, mutta keskellä kiihkeintä tuotantoprosessia oli suurenmoista saada kaikilta osapuolilta palautetta yhteistyön sujuvuudesta ja erityisestä huolellisuudesta mitä tulee taiteilijoiden näkemysten tavoittamiseen. Tämä on sitä näkymätöntä ja huipputärkeää taustatyötä, jonka voin kiitollisena todeta näkyvän yksittäisissä teoksissa ja näyttelyssä kokonaisuutena. Lopputuloksen voivat kaikki tulla kokemaan Levyhalliin!
Näyttely on saanut jo ensimmäisen kuukauden jälkeen kiittävää palautetta.
– Kokonaisuus on valtavan hieno ja tila upea. Teokset pääsevät vaikuttavasti esille, mikä oli näyttelyä suunniteltaessa ensiarvoisen tärkeää. Vierailijat ovat kokeneet aiheen läheiseksi ja aihe koskettaa monia voimakkaasti, kuvailee Paunu.
Osa näyttelyn teoksista tulee myyntiin näyttelyn päätyttyä ja näistä kertyvä tuotto käytetään Itämeren suojeluun.
– John Nurmisen Säätiö toimii Itämeren pelastamiseksi pääsääntöisesti lahjoitusvaroin ja olemme kiitollisia ja iloisia siitä, että meillä on mahdollisuus nyt myös taiteen vaikuttavuuden keinoin ohjata varoja työhömme, toteaa Elina Tuomarila.
Tuntematon Itämeri
Levyhalli, Susisaari
avoinna 15.9.2023 asti ti–to klo 12–18 ja pe–su klo 12–16
Näyttely on maksuton.
Lue lisää: https://johnnurmisensaatio.fi/tuntematon-itameri/
_upscale.jpg)
_upscale.png)